keskiviikko 17. joulukuuta 2008



Näitä herkkuleipäsiä voin suositella iloisena ja hilpeenä! Alunperin resepti on bongattu Maku-lehdestä. Väri olisi tasaisen valkoinen, mutta laitoin sekaan cantuccineista jääneen wiener nougat -rouheen, joka täplitti nämä lätyt dalmatialaisiksi.

Valkosuklaa-appelsiinipikkuleivät

200 g valkoista suklaata
2 appelsiinin kuori
200 g voita
1 dl sokeria
1/2 tl vaniljasokeria
1 dl fariinisokeria
1 muna
2 tl leivinjauhetta
1/4-1/2 tl suolaa
4 dl vehnäjauhoja
Pilko suklaa pieniksi paloiksi. Pese appelsiinit ja raasta kuori. Vatkaa kulhossa pehmeä voi, sokeri, vaniljasokeri ja fariinisokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon muna ja appelsiininkuoriraaste.
Sekoita leivinjauhe ja suola vehnäjauhoihin ja lisää seos taikinaan valkosuklaarouheen kanssa.
Nosta ruokalusikalla taikinanokareita leivinpaperille. Tasoita nokareiden huiput. Paista pikkuleivät 200C:ssa n. 10 min. Irrota vähän jäähtyneet leivonnaiset ja siirrä ne ritilälle kovettumaan.
Nämä vie kielen mennessään myös minulta, vaikka valkosuklaa ei kuulukaan suosikkeihini.

Pikkuleipälahjuksia

Kuumeisena vietän iltojani, jo kolmatta tällä kaavalla. Kova kuume on vienyt kiireenkin mennessään. On ollut pakko vaan olla ja kuulostella kroppeliiniä. Henkinen kantti on hyvissä kantimissa, mitä nyt elämän tarkoitus pyörii mielessä ja siihen pohditut vastaukset askarruttavat. Sellaista elämä on ja elämää ei sen enempää...

Päätin kuitenkin leipoa pikkuleipiä ja leipää ystäville joululahjuksina ja sain aikaan ihan mukavia tuttavuuksia, uusia ja vanhoja. Tässä italialaisia pikkuleipiä, cantuccineja kahden sorttisesti.

Cantuccinikeksit
5 dl jauhoja
3 dl sokeria
2 rkl vaniljasokeria
1 1/2 tl leivinjauhetta
1/2 tl kanelia
200 g kuorimattomia manteleita
3 munaa
(1 tl manteliaromia)
1. Kuumenna uuni 180C:een.
2. Sekoita jauhot, sokeri, vaniljasokeri, leivinjauhe ja kaneli. Lisää mantelit.
3. Riko munien rakenne ja lisää munat kuiviin aineisiin (lisää samalla manteliaromi, jos sitä halajat laittaa).
4. Jaa taikina kolmeen osaan.
5. Pyörittele taikina muutaman sentin paksuisiksi pötköiksi leivinpaperin ja uunipellin päällä.
6. Paista uunin keskitasolla n. 30 min.
7. Leikkaa lämpimät pikkuleipäpötköt vinottain pikkuleiviksi ja jäähdyttele ritilän päällä.

Krokantti- Cantuccinit

3 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1/2 tl suolaa
100 g wiener nougat rouhetta
3 kananmunaa
1 keltuainen voiteluun.
1. Sekoita sokeri, vehnäjauhot, leivinjauhe ja suola.
2. lisää wn-rouhe ja kananmunat.
3. sekoita nopeasti, jos taikina ei ole tarpeeksi kovaa, lisää jauhoja.
4. Muotoile taikinasta pitkä tanko (3 tankoa tavalliselle uunipellille).
5. Paista keltuaisella voidellut tangot 175C:ssa 20-25min.
6. Leikkaa valmiit tangot kuumana 1.1,5 cm:n paksuisiksi kekseiksi ja jäähdytä ritilällä tai uunin jälkilämmössä.


tiistai 2. joulukuuta 2008

Protskuja vankentamaan


Mikäs sen mukavampaa kuin ruokaisa salaatti. Pimeetä on ulkona ja meinaa mielikin olla herkällä päällä. Ehkä joulu alkaa herkistämään hoosiannoineen ja muine houhouhouneen. Lahjakuviot ovat vasta alussa, mutta mielessä on selvä kartta, miten kutakin muistetaan ja paijataan. No mutta salaatin kimppuun...

Kikherne-pekonisalaatti

1 punasipuli
2 rkl rypsiöljyä
200 g pekonia
400 g kikherneitä keitettynä
200 g salaattisekoitusta
Kastike
3 rkl rypsiöljyä
1 rkl vettä
1rkl punaviinietikkaa
1 tl sinappia
1/2tl suolaa
1/2 tl mustapippuria
ripaus sokeria

Suikaloi punasipuli mahd. ohueksi ja laita pehmenemään rypsiöljyyn. Kuutioi pekoni ja paista pannulla rapeaksi. Sekoita keskenään punasipuli, kikkikset ja pekoni.
Pese salaatti ja asettele tarjoiluvadille. Nostele punasipuli-kik-pekoni sekoitus salaattipedille. Sekoita kastike ja pirskottele valmis kastike koko herkun päälle. Ja nauttimaan!
Pimeään ja märkään aikaan liittyy varma apu höyryävän kuumasta kupposesta teetä. Ostin muutama vko sitten teetä, mikä saisi minut kehräämään, jos olisin kissa. Miau sille!

Toivottavasti kupponen antaa myös energiaa, kun en saa mitään aikaan. Miten voikaan olla näin sulavalinjainen muikku! Horo(s)kooppi aiihen nyyt tietysti viittaa, mutta että mihin on kadonnut toimelias ja tarmokas minäni? Huhuu, tuu jo takas, kaipaan kovasti aikaansaamista.