Näitä herkkuleipäsiä voin suositella iloisena ja hilpeenä! Alunperin resepti on bongattu Maku-lehdestä. Väri olisi tasaisen valkoinen, mutta laitoin sekaan cantuccineista jääneen wiener nougat -rouheen, joka täplitti nämä lätyt dalmatialaisiksi.

Valkosuklaa-appelsiinipikkuleivät

200 g valkoista suklaata

2 appelsiinin kuori

200 g voita

1 dl sokeria

1/2 tl vaniljasokeria

1 dl fariinisokeria

1 muna

2 tl leivinjauhetta

1/4-1/2 tl suolaa

4 dl vehnäjauhoja

Pilko suklaa pieniksi paloiksi. Pese appelsiinit ja raasta kuori. Vatkaa kulhossa pehmeä voi, sokeri, vaniljasokeri ja fariinisokeri vaahdoksi. Lisää joukkoon muna ja appelsiininkuoriraaste.

Sekoita leivinjauhe ja suola vehnäjauhoihin ja lisää seos taikinaan valkosuklaarouheen kanssa.

Nosta ruokalusikalla taikinanokareita leivinpaperille. Tasoita nokareiden huiput. Paista pikkuleivät 200C:ssa n. 10 min. Irrota vähän jäähtyneet leivonnaiset ja siirrä ne ritilälle kovettumaan.

Nämä vie kielen mennessään myös minulta, vaikka valkosuklaa ei kuulukaan suosikkeihini.

Pikkuleipälahjuksia

Kuumeisena vietän iltojani, jo kolmatta tällä kaavalla. Kova kuume on vienyt kiireenkin mennessään. On ollut pakko vaan olla ja kuulostella kroppeliiniä. Henkinen kantti on hyvissä kantimissa, mitä nyt elämän tarkoitus pyörii mielessä ja siihen pohditut vastaukset askarruttavat. Sellaista elämä on ja elämää ei sen enempää...

Päätin kuitenkin leipoa pikkuleipiä ja leipää ystäville joululahjuksina ja sain aikaan ihan mukavia tuttavuuksia, uusia ja vanhoja. Tässä italialaisia pikkuleipiä, cantuccineja kahden sorttisesti.

Cantuccinikeksit

5 dl jauhoja
3 dl sokeria

2 rkl vaniljasokeria

1 1/2 tl leivinjauhetta

1/2 tl kanelia

200 g kuorimattomia manteleita

3 munaa

(1 tl manteliaromia)

1. Kuumenna uuni 180C:een.

2. Sekoita jauhot, sokeri, vaniljasokeri, leivinjauhe ja kaneli. Lisää mantelit.

3. Riko munien rakenne ja lisää munat kuiviin aineisiin (lisää samalla manteliaromi, jos sitä halajat laittaa).

4. Jaa taikina kolmeen osaan.

5. Pyörittele taikina muutaman sentin paksuisiksi pötköiksi leivinpaperin ja uunipellin päällä.

6. Paista uunin keskitasolla n. 30 min.

7. Leikkaa lämpimät pikkuleipäpötköt vinottain pikkuleiviksi ja jäähdyttele ritilän päällä.

Krokantti- Cantuccinit

3 dl sokeria

4 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1/2 tl suolaa

100 g wiener nougat rouhetta

3 kananmunaa

1 keltuainen voiteluun.

1. Sekoita sokeri, vehnäjauhot, leivinjauhe ja suola.

2. lisää wn-rouhe ja kananmunat.

3. sekoita nopeasti, jos taikina ei ole tarpeeksi kovaa, lisää jauhoja.

4. Muotoile taikinasta pitkä tanko (3 tankoa tavalliselle uunipellille).

5. Paista keltuaisella voidellut tangot 175C:ssa 20-25min.

6. Leikkaa valmiit tangot kuumana 1.1,5 cm:n paksuisiksi kekseiksi ja jäähdytä ritilällä tai uunin jälkilämmössä.

Protskuja vankentamaan

Mikäs sen mukavampaa kuin ruokaisa salaatti. Pimeetä on ulkona ja meinaa mielikin olla herkällä päällä. Ehkä joulu alkaa herkistämään hoosiannoineen ja muine houhouhouneen. Lahjakuviot ovat vasta alussa, mutta mielessä on selvä kartta, miten kutakin muistetaan ja paijataan. No mutta salaatin kimppuun...

Kikherne-pekonisalaatti

1 punasipuli
2 rkl rypsiöljyä
200 g pekonia
400 g kikherneitä keitettynä
200 g salaattisekoitusta
Kastike
3 rkl rypsiöljyä
1 rkl vettä
1rkl punaviinietikkaa
1 tl sinappia
1/2tl suolaa
1/2 tl mustapippuria
ripaus sokeria

Suikaloi punasipuli mahd. ohueksi ja laita pehmenemään rypsiöljyyn. Kuutioi pekoni ja paista pannulla rapeaksi. Sekoita keskenään punasipuli, kikkikset ja pekoni.
Pese salaatti ja asettele tarjoiluvadille. Nostele punasipuli-kik-pekoni sekoitus salaattipedille. Sekoita kastike ja pirskottele valmis kastike koko herkun päälle. Ja nauttimaan!

Pimeään ja märkään aikaan liittyy varma apu höyryävän kuumasta kupposesta teetä. Ostin muutama vko sitten teetä, mikä saisi minut kehräämään, jos olisin kissa. Miau sille!

Toivottavasti kupponen antaa myös energiaa, kun en saa mitään aikaan. Miten voikaan olla näin sulavalinjainen muikku! Horo(s)kooppi aiihen nyyt tietysti viittaa, mutta että mihin on kadonnut toimelias ja tarmokas minäni? Huhuu, tuu jo takas, kaipaan kovasti aikaansaamista.

valkoista kultaa; lunta ja riisiä

Lumi tuli ja sen myötä rauha.

Viime viikko oli aivan vallatonta tohinaa juhlineen, ystävien vierailuineen, konsertteineen ja nopeine käänteineen. Tein vieraille kakkua, joka jäi kuvaamatta. Täytyy siis tehdä tänään uudestaan, (hymyilee iloisasti ;)).

Rauhasta siis sen verran, että valon myötä maisema on niin satumainen, ettei voi kuin huokaista ja antaa sen täyttää oloa. Hengitän tai pikemminkin hyperventiloin maisemaa, ennenkuin se sulaa ja häviää. Hiihtelykin jo kävi mielessä.

Tein risottoa arborio-riisistä ensimmäistä kertaa ja ai että oli hyvää. Kaikki hävisi saman illan aikana suihin. Lienee asiaan vaikuttanut sekin, että seassa oli lämminsavustettua hirven lihaa, joka suli suuhun kaiken muun ihanuuden mukana.

Tein riisin näin (lieneekö oikeaoppisesti, pohtii hän).
Ruskistin ohueksi viipaleiksi leikatun sipulin öljyssä (4-5 rkl). Kun sipuli oli kullanrusehtavaa, lisäsin joukkoon 4 dl arboriota ja kuullotin muutamia minuutteja. Lisäsin kasvisliemen (9 dl) ja kiehutin hiljaisella lämmöllä niin kauan, että neste imeytyi riiseihin. Lisäsin lopuksi hirvenlihan ja nautiskelin.
Riisissä oli purutuntumaa, mutta ei missään nimessä raakuutta. Olin oikein onnellinen riisinkeittäjä (yhtä hymyä).

Löysin aikoinani tämän salaatin Valion sivuilta ja niin helppo kuin se olisi ollut tehdä jo aikaa sitten, on sen synty saanut odottaa itseään. Nyt viikonlopun kunniaksi siitä saa helposti maukasta suupalaa peli-illan lomaan.

Perunainen salaatti

4 keskikokoista keitettyä perunaa, esim. Bintjeä
1 maustekurkku
1 punainen paprika
1 tlk ananaspaloja
1 prk (200 g) raejuustoa

Kastike
1 prk (200 g) ruokajogurttia
1 rkl sinappia
1/2 tl suolaa
1/4 tl mustapippurirouhetta

Kuutioi perunat, maustekurkku ja paprika. Valuta ananaspalat. Kerrostele ainekset salaattikulhoon. Sekoita kastike salaatin joukkoon. Maiskuttelimme salaatin kanafileen kera. Namskun.

Tuoretta...

leipää, nuuh! Elämä hymyilee hieman leveämmin aina silloin, kun sipaisee voita kuuman sämpylän päälle ja nauttii siitä hetkestä, kun makuhermot huutaa hallelujaa!
Tänään laitan uneliaan kokin vinkistä uuden taikinan jääkaappiin ja pyöräytän aamusämpylät. Päivä voi alkaa siten vain hyvin!

Kurkumasämpylät
5 dl vettä
1 ps kuivahiivaa/50 g tuorehiivaa
1/2 dl hunajaa
1 1/2 tl sellerisuolaa
3 tl kurkumaa
1 dl spelttirouhetta
3 dl 4-viljan hiutaleita
2 dl ruisjauhoja
loput sämpyläjauhoja
1/2 dl rypsiöljyä

Lämmitä vesi n. 42C. Laita spelttirouhe pehmenemään kuumaan veteen. Lisää hiiva sekoita ja liuota hiiva veteen. Lisää mausteet ja hunaja. Lisää vähitellen hiutaleet ja jauhot. Vaivaa taikina notkeaksi ja lisää öljy. Lisää jauhoja niin kauan, ettei taikina enää tartu kätösiin. Anna kohota 2-kertaiseksi liinan alla. Leivo sämpylöiksi ja anna kohota vielä pellillä leivinliinan alla hetki. Paista uunissa 225C n. 15 min (säädöt kaasu-uunille, aika voi olla eri sähköuunilla, tarkkaile väriä!).

Nautiskele sipaisulla voita ja anna kurkuman kieputtaa sinut pikkusormen ympärille!

Kuin punaista kultaa

Viikolla tein perusarkiruokaa, jossa väreillä oli väliä. Puolukat toivat piristyksen lihakastikkeen makuihin.

Pähkinäinen possu-puolukkakastike

300 g maustamattomia possunsuikaleita

1 tl timjamia

1tl yrttisuolaa

kourallinen macadamiapähkinöitä

2 dl ruokakermaa

2 tl kurkumaa

1 1/2 dl puolukoita

Ruskista possunsuikaleet ja mausta yrttisuolalla ja timjamilla. Lisää joukkoon pähkinät ja paahda hetki pannulla. Lisää kerma ja kurkuma, sekoita. Lisää vielä lopuksi puolukat ja kuumenna. Vältä puolukoiden rikkoontumista sekoittamalla vähän. Nauti vaikkapa basmatiriisin kanssa.

Sunnuntain aamun ratoksi

Maitosuklaamuffinsseja :)

100 g maitosuklaata rouhittuna

2 kananmunaa

3 dl sokeria (1 dl hed.sokeria ja 1 dl sokeria)

200 g maustamatonta jogurttia
1 1/2 dl voisulaa

5 dl vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1 tl vaniljasokeria

1 dl kaakaojauhetta

Vatkaa munat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää jogurtti ja voisula ja sekoita. Lisää kuivat aineet sekaan ja rouhittu suklaa. Annnostele muffinssivuokiin ja paista uunissa 200C 15-20 min.

Kuin rasvattu salama...

Pieniä käynnistelyvaikeuksia, heh.

Päässä kuplii jos jonkinlaista pytinkiä, kuka ne kaikki ruokaset vaan söis? Lisäksi: joko en osaa kuvata ruokaa tai kamera on vaan surkea. Tarkennukset on ihan metsässä. Ehkä pieni valokuvauksen pikakurssi olisi paikallaan! Olisiko jollakulla tänne eksyneellä antaa kuvausvinkkejä?

Lähden tästä kolistelemaan kattiloita, viikonlopulla on aikaa värkätä sapuskaa :).

Herkkuhetki

Teki jotain hyvää mieli ja ainainen suklaaseen turvautuminen ei tuntunut enää järkevältä. Kaikki kunnia suklaalle kaikessa ihanuudessaan tietysti. Suklaansyönnin jatkaminen olisi armotta johtanut muihinkin ongelmiin; Anelmasta olisi tullut pian kaksinkertainen ja puolisko olisi tippunut samantein sängystä. Iso-Anelma olisi jatkanut vain koisimistaan ja ominut puoliskonkin tyynyn...

Makean nälkään siis kevyempää kuin suklaa.

Puolukka-banaanimuffinit, silvuplee:

2 kananmunaa

1 1/2 dl sokrua

3 dl vehnäjauhoja

1 dl kaurahiutaleita

1 tl leivinjauhetta

1 tl ruokasoodaa

1 tl vaniljasokeria

1 tl kanelia

1/2 dl juoksevaa margariinia

2 dl puolukoita

1 kypsähtänyt bansku

Vaahdota munat ja sokeri. Lisää vaahtoon kuivat aineet ja voisula. Lopuksi sekaan kevyesti sekoittaen puolukat ja tilsitty bansku. Täytä muffinivuoat (itse sain 10 keskikokoista muffinia) ja paista 200C:ssa 15-18 min.

Maistui iltateellä herkulta!

Heipä hei,

Viikonloppu meni Savossa. Isä laittoi kystä kyllä, kinnusen perunoita ja vasan sisäfilettä medium+. Aah. Vieläkin tunnen fileen sulavan suussa. Kamera jäi veneeseen, joten ruoista ei ole kuvia. Sen sijaan seuraavana päivän haettiin kamera veneestä ja sain edellispäivän otoksen kauniista saaresta tänne bittiavaruuteen.

Well well...

Tätä se on kun ei ossoo vielä ajatella joitain asioita bloggauksen kautta. Eilen nimittäin tein ruokaa, jonka olisi voinut laittaa tänne kuvineen kaikkineen. Mut... nyt se on jo mahassa.

Tein nimittäin kasvispaistosta, joka oli yllättävää kyllä, oikein maukasta. Ei sillä, että kasvisruuat ei olisi hyviä, vaan sillä, että huiskin vain aineita rennoin rantein ja pidin mielikuvituspeukkuja pystyssä.

Kasvispaistos
4 perunaa
3 porkkanaa
puolikas pieni kaali silputtuna
sipuli
1 valkosipulin kynsi
2 dl juustoraastetta
1/2 dl suolapähkinöitä

Liemi
1 prk tomaattimurskaa
1 dl vettä
5 rkl sweet chili coconut kastiketta (Santa Maria)
1 muna
2 tl suolaa
1/2 tl valkopippuria
1 1/2 tl mustapippuria
2 tl rakuunaa
iso loraus öljyä

Esikeitä kaalisilppua kattilassa, niin, että kaali hiukan pehmenee. Kuori potut ja porkkanat ja lado voideltuun vuokaan. Kuori sipulit ja silppua valkosipuli. Tavan sipulin voi silputa pieneksi tai jättää isoiksi lohkoiksi maun mukaan. Lado sipulit vuokaan.
Tee liemi ja kaada se tasaisesti vuokaan kasvisten päälle. Ripottele pähkinät tämän kaiken päälle ja juustoraaste koko komeuden päälle. Uuniin 200C 1 h.


Timjamileipää leivoin paistoksen kyytipojaksi.

Timjamileipä
5 dl vettä
50g tuorehiivaa/1 ps kuivahiivaa
5 rkl kuusenkerkkäsiirappia (perussiirappikin käy)
2 tl suolaa
3 tl kuivattua timjamia
1 dl spelttirouhetta
2 dl neljän viljan hiutaleita
2 dl ruisjauhoja
vehnäjauhoja sen verran, että taikina saa muodon ja tuntuu kimmoisalta
1/2 dl latva-artisokkapurkin öljyä

Lisää hiiva kädenlämpöiseen veteen, sekaan suola ja siirappi. Seuraavaksi spelttirouhe ja 4viljan hiutaleet. Anna tekeytyä hetki (rouheet pehmenee hiukan). Seuraavaksi ruisjauhot ja vehnikset. Lisää öljy ja vaivaa. Taikinan pitäisi irrota käsistä. Jos ei irtoa, lisää jauhoja sen verran, että irtoaa. Laita uuni päälle 225C. Anna kohota liinan alla kaksinkertaiseksi.

Leivo sämpylöiksi, leiväksi. Taikinasta tulee kaksi vuokaleipää ja 20 reilun kokoista sämppyä.
Paista uunissa kullanruskeiksi (kaasu-uunillani n. 30 min).
Nauti sipaisulla voita ja suuta kohti.

Ensi kerralla tulee kuvia, koska visuaalinen viesti on vaan niin se juttu, ettei ilman tunnu miltään.

Oih ja voih,

Sain syysflunssan ja sitä täällä yskin, että mitä mitä ja eikö syyskuinen köhä olisi jo riittänyt?Olen alistunut kohtalolle ja parantelen rauhassa. Munkkitipat ovat kovassa käytössä ja teetä nyt menee muutenkin.

Ompelin eilen Marimekon samovaarista talviverhot ja plarasin irtileikattuja reseptejä, joista valitsin joululeipomuksiin puhuttelevimmat ;).

Toipa sattuma eteeni mahdollisuuden valmistaa metsosta jotain henkeäsalpaavaa, ideas? Pitkään haudutetut padat lienee oiva ja mutkaton vaihtoehto, ja muutenkin...mikä jottei? Ehkä sillä on hyvä aloittaa kaunis ja pitkä ystävyys metson kanssa (tosin jo edesmenneen).

Pikkuhiljaa jouluherkut valtaavat mieleni lahjusten muodossa. Koska ajattelin mennä pienellä lahjabudjetilla tämän joulun, teen, valmistan, tuunaan, puunaan ja söpöttelen itse lahjuksia. Monta reseptiä on jo jemmassa ja niistä tulee upeita lahjoja.

Ajattelin myös askarrella paskarrella kaikenmoista. Tosin se kesällä aloittamani neulebolero jää hamaan tulevaisuuteen. Mut se onkin tälle itselleen.

Täytyy kipaista kartonkikaupoilla ainakin alkuun.

ensimmäinen sana.

Sillä on merkitystä, se aloittaa, se kertoo, se kuvaa, se antaa ensivaikutelman tulevasta.

No, tämähän alkoi jo liiankin näppärästi ensimmäistä sanaa miettiessäni, suorastaan juhlallisuutta tihkuva hetki. Aloitin sanalla ensimmäinen. How convenient. How touchy.

No, mutta kuten jo otsikkokin sanoo, niin ruokahan se on mikä kiinnostaa ja mukava ruoka, huviruoka, huvittava ruoka...kaikenlainen ruoka. Piste. Voiko sitä enää tyhjentävämmin sanoa, que?

Jahka saan kameran kuntoon, niin tulossa kuvamateriaalia ja reseptiä. Ruoka se on mikä nälkäisen pitää elossa. Ja ihan oma sananlasku on, kukaan ei varmaan arvannutkaan.